Bentleyn historiaa

Tietoja

Viimeksi päivitetty 07.07.2011

Walter Owen Bentley

Walter Owen Bentley tuli varakkaasta perheestä; isä oli liikemies ja perhe asui Avenue Roadilla St. Johns Woodissa Lontoossa.

Bentleyn nuoruuden harrastuksiin kuuluivat mm. kriketti sekä moottoripyöräily. Hän osallistui myös Brooklandissa pidettyyn moottoripyöräkilpailuun 5-hevosvoimisella Rex moottoripyörällä. Vuonna 1910 Bentley osti ensimmäisen autonsa, kahden istuttavan V-2 moottorisen Rileyn. Tämän jälkeen hän omisti mm. kaksi Sizaire-Naudin autoa; toinen yksi- ja toinen nelisylinterisellä moottorilla varustettuna. Bentley arvosti suuresti Sizaine-Neudin automerkkiä.

Bentley aloitti uransa (kuten Henry Royce) rautatieyhtiössa oppipoikana. Rautatieyhtiöstä hän siirtyi töihin Lontoon Hammersmithissa National Motor Cab Companyyn.

DFP-autot

Vuonna 1912 Walter siirtyi veljensä H.M. Bentleyn yhtiöön, joka myi ranskalaisia DFP-autoja. Kyseiset autot eivät olleet kovin nopeita, mutta Bentley paransi niiden suorituskykyä käyttämällä kevyempiä mäntiä, jotka olivat 12% kuparia ja 88% alumiin. Bentleyn virittämät DFP:t voittivat lukuisia kisoja Brooklandsissa ja Bentleyn kehittämällä uudella nokka-akselilla auto voitti ennätyksiä vuonna 1913 sekä 1914.

Bentleyn nopeus lentävällä maililla oli 89,7 mp/h (kelpo suoritus sen ajan 2-litraisella moottorilla). Autoa myytiin jonkin aikaa mallimerkillä 12/40, kunnes ensimmäinen maailmansota puhkesi.

I Maailmansota

Sodan aikana Bentley toimi Royal Naval Air Servicen teknisen ryhmän neuvonantajana parantaakseen ranskalaista Clerget tähtimoottoria. Bentleyn kokemus alumiinimännistä osoittautui arvokkaaksi ja kohta Bentleyn virittämät Clerget moottorit kantoivat hänen nimeään "BR-1" ja "BR-2" (Bentley Rotary).

Bentley & Bentley

Sodan jälkeen Walter jatkoi yhteistyötä veljensä kanssa Bentley & Bentley yhtiössä. Kuten Charles Rolls, myös Walter Bentley halusi nähdä auton kantavan hänen nimeään. Niinpä vuonna 1919 Walter perusti yhtiön Bentley Motors Ltd, joka oli jatkoa yksinomaan autojen myyntiin perehtyneelle yhtiölle. Yhtiön perustamiseen tarvittiin 200,000£, mutta varoja oli pankissa vain 18,575£. Yritys oli siis pahasti veloissa alusta asti, mutta lainarahoituksella onnistuttiin rakentamaan tehdas Cricklewoodiin Luoteis-Lontooseen.

Ensimmäisiä prototyyppi-autoja ei kuitenkaan valmistettu Cricklewoodissa, vaan New Street Mews'issa, Baker streetin poikkikadulla, jossa toimi J.H. Easter koritehdas valmistaen koreja DFP autoihin.

Bentkeyn 'oikea käsi' oli Frank Burgess, joka puolestaan aikoinaan toimi Humber merkkisten autojen suunnitelijana sekä koeajajana. Burgess oli kehitellyt moottorin, jossa oli kaksi yläpuolista nokka-akselia. Näitä moottoreita käytettiin 1914 Humber Touring Trophy kilpa-autoissa. Burgess toi Humber T-T auton Bentley Motorsiin. Auton runkoa käytettiin uudessa Bentley mallissa.

Bentley 3 litres

Bentleyn moottorissa oli vain yksi nokka-akseli, joka sai voimansa kampiakselin päässä olevasta kiinteästä tangosta. Kannessa oli neljä venttiiliä per sylinteri. Koko oli 80 x 149 mm, eli voidaan puhua pitkäiskuisesta koneesta jopa senaikaisen mittapuun mukaan. Sylinteritilavuus oli vain hieman alle 3 litraa (2996 cc), joten malliksi ristittiin 3 litres. Kyseessä oli ensimmäinen englantilainen auto, jossa käytettiin litrayksikköä hevosvoimien asemasta mallimerkkinä. Luonnollisesti tämä aiheutti paljon päänvaivaa motoristeille tuumien ja gallonoiden luvatussa maassa. Toisaalta, RAC´n hevosvoima-asteikon mukaan moottori olisi näyttänyt erittäin pieneltä (15.9 H.P.) koska asteikko perustui sylinterihalkaisijaan, eikä iskun pituuteen.

Muutoin auto oli perustekniikkaa:
- nelivaihteinen vaihteisto oikeakätisellä vaihdekepillä
- semi-elliptiset lehtijouset
- jarrut ainoastaa takapyörissä (1924 asti).

Auto esiteltiin etukäteen The Autocar lehdessä toukokuussa vuonna 1919. Koska autoa ei ollut oikeasti vielä olemassa tarvittiin kuuluisan taiteilijan F. Gordon-Crosbyin apua kuvaamaan auto lehteen. Tässä vaiheessa autossa ei ollut edes kampiakselia, vaan käynnistyskampi oli kytketty tyhjään kampikammioon. Vauhtipyöräkin oli tuettu vain parituumaisella sokkatapilla. Moottori valmistui vasta joulukuussa samana vuonna. Moottorista 'otettiin ensimmäiset savut' New Streetilla joulun tienoilla, mikä sai viereisessä hoitokodissa olevan aristrokraatin pillastumaan kovasta melusta.

Bentley 3 Litres autoja luvattiin toimittaa kesäkuussa 1920, mutta kehitystyö kesti pitempään ja toimituksen päästiin aloittamaan vasta syyskuussa 1921. Kyseessä oli kaksiovinen saloon, jonka rungon hinnaksi tuli 1.150£ (alunperin hinnaksi vuonna 1919 kaavailtiin 750£). Auto vastasi kaikkia odotuksia ja kaksi vuotta odostuslistalla olleet asiakkaat olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Autoja toimitettiin:
- vuonna 1921 21 kpl
- vuonna 1922 122 kpl
- vuonna 1923 204 kpl
- vuonna 1924 402 kpl
- vuonna 1928 408 kpl, mikä oli myynnin huippu.

Menestys kilparadoilla takasi sen, että Bentley oli aikoinaan maan tunnetuin merkki. Lisäksi Bentleylla oli kuuluisia asiakkaita, kuten Prinssi Yrjö, Gertrude Lawrence ja Beatrice Lilliewere.

Koska Bentleylla ei ollut omaa korituotantoa, he suosittelivat asiakkaitaan kääntymään läheisen Vanden Plas yhtiön puoleen. Siellä valmistettiin enimmäkseen 4-ovista avoautokoria. Myös muita korinvalmistajia pyydettiin tekemmään koreja asiakkaiden toivomusten mukaan, ja niin niitä valmistettiin kaksiovisesta avomallista aina suureen ns. Landaulette malliin.

Bentley Speed Six

Bentley suunniteli autonsa nopeiksi nelipaikkaisiksi avomalleiksi, mutta asiakkaat halusivat enenevässä määrin umpikorisia sedan malleja. Bentley siis joutui kehittämään moottorin, josta saisi ulos enemmän hevosvoimia. Ensin hän ajatteli tekevänsä 3-litraisesta moottoristaan kuusisylinterisen, mutta nähtyään Ranskassa Rolls-Royce Phantom 1 moottorin, hän päätteli, että 6-sylinterisen Bentley moottorin pitäisi olla huomattavasti isompi. Niinpä Bentleyn uuden moottorin koko oli 100x140mm ja sylinteritilavuus 6597 cc.

Muutoksia tuli myös muuhun tekniikkaan. Kartiokytkin korvattiin kytkinlevyllä ja asetelmalla, perä vahvistettiin ja nelipistejarrut otettiin käyttöön. Kiinteä pystytanko kampiakselista nokka-akseliin korvattiin nivelöidyllä versiolla. Vuonna 1928 esiteltiin auton urheiluversio, joka tunnettiin Speed Six mallina. Se oli todennäköisesti Bentleyn menestyksekkäin kilpa-auto, jolla voitettiin Le Mans ajot kahtena peräkkäisenä vuonna. Sitä valmistettiin myös umpinaisella korilla siviilikäyttöön. Kaksi Speed Six autoa palveli rikostentutkintaosastolla Länsi-Australian poliisivoimissa vuosina 1930-1947. Kyseessä olivat todennäköisesti maailman ainoat Bentley poliisiautot. Ne varustettiin Bolton Saloon koreilla.

Bentley 8 Litres

W.O. Bentley uskoi vakaasti, ettei moottorin litratilavuudella ollut korvaajaa ja näinollen hän ennemmin halusi suurentaa moottoreita, kuin asentaa ahtimia pienmpiin moottoreihin. Bentley 8 Litres -moottori oli hyvä esimerkki tästä: koko kasvoi 110 mm:iin ja sylinteritilavuus oli 7982 cc:iin. Hevosvoimia moottori kehitti 200 tai 225 bhp riippuen puristussuhteesta.

Kahta runkoa oli nyt tarjolla, joista kookkaamman akseliväli oli 13 jalkaa. Bentley 8 Litres auto saavutti vakionakin yli 100 mailin tuntinopeuden ellei se ollut varustettuna kaikkein kookkaimmalla korilla. Korivaihtoehtoja oli useita:
- saloon
- limousine
- coupe
- muutamia avo-malleja sekä
- ainakin yksi Sedanca de Ville.

Bentleyn 8 Litres mallia ei olisi voitu lanseereata huonompaan aikaan kuin vuonna 1930, jolloin lama alkoi vaikuttamaan erityisesti luksusauton valmistajiin. Ainoastaan 67 kappaletta sadasta 8 Litres autosta toimitettiin yhtiön vielä ollessa itsenäinen. Loput 33 kappaletta toimitettiin tulevan uuden omistajan alaisena.

Lama ja uusi isäntä

Bentley-yhtiö oli jo alusta asti ollut veloissa ja olisi todennäköisesti mennyt konkurssiin jo vuonna 1925 ilman Woolf Barnaton osakkuutta. Barnaton omistamat muut yritykset kärsivät pahasti lamasta ja näinollen hän ei enää voinut tukea Bentley Motorsia vuonna 1931, kun yritys oli hukkumassa velkoihin.

Uutta omistajaa etsittiin kuumeisesti ja oli odotettavissa että Napier olisi hankkimassa Bentleyta. Olihan W.O. Bentley ollut yhteydessä Napieriin koskien uutta urheiluautoa, jossa olisi moottori kahdella yläpuolisella nokka-akselilla. Kuitenkin Napierin tarjouksen £20,481 ylitti mysteerinen yhtymä, joka kantoi nimeä British Equitable Trust Ltd. Kyseinen yhtymä toimi bulvaanina toisen yhtiön lukuun. Vasta päiviä myöhemmin Bentley sai tiedon uudesta omistajasta vaimoltaan, joka oli kuullut asiasta cocktail juhlien yhteydessä: Bentley Motorsin uusi omistaja oli Rolls-Royce!

Rolls-Roycen hoivassa

Uusi yhtiö Bentley Motors Ltd perustettiin vuonna 1931 ja se toimi osana Rolls-Royce konsernia. W.O. Bentley sai jatkaa yhtiön palveluksessa työntekijänä, mutta hänellä oli vielä hieman päätösvaltaa koskien autojen suunnittelua.

W.O. Bentley tuli jatkuvasti tyytymättömämmäksi ja niinpä hän ei enää jatkanut yhteistyötä Rolls-Roycen kanssa vuoden 1935 jälkeen, jolloin hänen työsopimuksensa umpeutui.

W.O. Bentley siirtyi Lagondan tehtaalle, jossa hän suunnitteli mallit LG6 ja V12. Hän myös suunnitteli 2,5 litraisen moottorin kahdella yläpuolisella nokka-akselilla, joka asennettiin toisen maailmansodan jälkeisiin Lagonda autoihin sekä Aston Martin DB2 malliin.

Uusi Bentley 3½ litraa

Uusi Bentley esiteltiin vuonna 1935, jonka 3½ litran moottori perustui Rolls-Roycen 20/25 tekniikkaan, tosin hieman muunneltuna. Mallia rakennettiin Rolls-Roycen 2½ litraiseksi tarkoitetulle rungolle, joka ei aiemmin mennyt tuotantoon.

Rolls-Roycen myi perinteisesti autot ilman koria, joten korivalmistajat tekivät korit asiakkaiden toivomusten mukaan. Tämä säästi Rolls-Roycella paljon tuotantokuluja sekä vähensi huomattavasti auton toimitusaikaa.

Epilogi

Walter Owen Bentley kuoli vuonna 1971. Kuollessaan hän oli erittäin suosittu Bentley Drivers Club'in piirissä, sillä hän oli jo usean vuoden ajan kutsunut ennen vuotta 1931 valmistettujen Bentley autojen omistajia vierailulle tiluksilleen Surreyssa.